Vain joka kolmas pohjoismainen yritys kokee hallitsevansa kriittisiä tietojaan

Tuore pohjoismainen tutkimus paljastaa merkittävän kuilun organisaatioiden digitaalista suvereniteettia koskevan tavoitetason ja käytännön toteutuksen välillä. Tutkimuksessa selvitettiin digitaalisen suvereniteetin nykytilannetta suurissa organisaatioissa ja siihen osallistui 320 ylimmän johdon päättäjää Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Digitaalinen suvereniteetti tarkoittaa organisaation kykyä säilyttää hallinta ja päätösvalta kriittisestä datasta, järjestelmistä ja toiminnan jatkuvuudesta myös muuttuvissa olosuhteissa.

Tutkimuksen mukaan vain 29 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista on vahvasti sitä mieltä, että he hallitsevat kriittisiä tietojaan riittävällä tasolla. Suomi on vertailun kärjessä 35 prosentin osuudella, kun taas Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku jää 26 prosenttiin.

”Nykyinen geopoliittinen tilanne on vauhdittanut digitaalisen suvereniteetin nousua ylimmän johdon agendalle. Hälyyttävää on se, että vain alle kolmannes pohjoismaisista yrityksistä kokee hallitsevansa kriittistä dataansa riittävällä tasolla. Organisaatioiden on entistä tärkeämpää tunnistaa keskeiset riippuvuutensa, tietää missä niiden kriittinen data sijaitsee ja varmistaa, että ne säilyttävät kontrollin toiminnastaan myös muuttuvissa tilanteissa”, sanoo Vivictan toimitusjohtaja Satu Kiiskinen.

Suomessa vahvin investointihalukkuus

Jopa 74 prosenttia suomalaisorganisaatioista arvioi kasvattavansa digitaaliseen suvereniteettiin kohdistuvia investointeja seuraavan vuoden aikana. Ruotsissa ja Norjassa osuus jää alle 70 prosenttiin.

Pohjoismaiden välillä on myös huomattavia eroja siinä, kuinka digitaaliseen suvereniteettiin suhtaudutaan. Ruotsi johtaa strategian osalta: yli puolella (53 %) ruotsalaisista organisaatioista on virallinen suvereniteettistrategia, kun taas Suomessa vastaava osuus on 44 prosenttia.

Investointihalukkuuden lisäksi Suomi erottuu käytännönläheisellä otteellaan digitaaliseen suvereniteettiin. Suomalaiset organisaatiot suosivat muita Pohjoismaita enemmän hybridimallia, jossa kriittisimmät tiedot ja palvelut pidetään omassa hallinnassa, kun taas vähemmän kriittisissä toiminnoissa hyödynnetään globaaleja pilvipalveluja. Noin kolmannes kaikista vastaajista (28 %) pitää riippuvuutta ulkoisista palveluntarjoajista, kuten pilvialustoista, suurimpana esteenä oman digitaalisen suvereniteetin vahvistamiselle.

Erot voivat osaltaan heijastaa Suomessa pitkään rakennettua turvallisuus- ja varautumiskulttuuria sekä viime vuosien geopoliittista kehitystä.

”Viime kädessä digitaalisen suvereniteetin ytimessä on toimintavapaus: kyky säilyttää hallinta myös silloin, kun toimintaympäristö muuttuu. Uskon, että hybridimallit, joissa yhdistyvät globaalien pilvipalveluiden vahvuudet sekä korkea suvereniteetin taso kaikkein kriittisimmissä toiminnoissa, säilyvät vallitsevana lähestymistapana myös tulevaisuudessa. Organisaatiot, jotka löytävät oikean tasapainon, pysyvät kehityksen eturintamassa ja hallitsevat riskejään tehokkaasti”, Kiiskinen sanoo.

Keskeisimmät tulokset tutkimuksesta:

• Suvereniteetti nähdään strategisena johtamisen kysymyksenä, mutta käytännön valmiudet eivät vastaa tavoitetasoa.  Alle puolella (46 %) organisaatioista on virallinen suvereniteettistrategia ja vain 29 prosenttia on vahvasti sitä mieltä, että he hallitsevat kriittistä dataansa riittävällä tasolla.  

• Riippuvuus ulkoisista palveluntarjoajista on suurin este. Riippuvuus ulkoisista palveluntarjoajista ja pilvialustoista on yleisimmin mainittu este digitaalisen suvereniteetin vahvistamiselle (28 %). 

• Tekoälystä on muodostumassa uusi suvereniteetin painopistealue. Lähes viidennes (17 %) vastanneista näkee tekoälyn tuovan datan hallintaan lisää riskejä ja vaatimuksia.  

Pohjoismainen digitaalinen suvereniteetti 2026 -tutkimus
Vivictan ja ruotsalaisen tutkimustoimisto Kairos Futuren yhdessä toteuttama tutkimus. Kyselyyn vastasi kesä-heinäkuussa 2026 yhteensä 320 ylimmän johdon päättäjää ja keskeistä asiantuntijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kaikki vastaajat edustivat yli 500 henkilöä työllistäviä organisaatioita ja vaikuttavat IT-infrastruktuuriin, datanhallintaan, tekoälyyn tai teknologiastrategiaan liittyvään päätöksentekoon. 

Lataa raportti täältä. 

Lisätietoja: news@vivicta.com, puh: +358 40 704 1411

Vivicta on luotettu pohjoismainen digitaalisen transformaation kumppani, joka tekee arjesta sujuvampaa teknologian keinoin. Tuemme asiakkaidemme digitaalista kehitystä ja liiketoiminnan kasvua alati muuttuvassa maailmassa. Tarjoamme asiakkaamme tarpeeseen sopivia muutosta vauhdittavia ratkaisuja. Yli 7000 globaalin asiantuntijamme voimin tarjoamme kokonaisvaltaista osaamista datan, automaation ja tekoälyn, pilvi-, infra- ja sovelluspalveluiden sekä ERP-ratkaisujen ja tietoturvan alueilla.